Tässä blogissa opettelen tuntemaan 100 suomalaista lintua. Jos ei vuodessa, niin sitten kahdessa.
lauantai 16. toukokuuta 2020
Mandariinisorsa
Lähden perjantaina aamuiselle lintuallas kierrokselle Suomenoajalle. Katselen haapanaa ja silmät osuvat haapanan takana olevaan lintuun. Mikä, mikä..? Onko? Voiko olla?
Hämmenys on suuri, kun tajuan, että kyllä se on Mandariinisorsa!
Annan kameran laulaa ja lintu ui hitaasti kohti. Jatkan kuvaamista koko ajan. Lintu tulee ihan viereen ja pysähtyy. Kuvaan koko ajan. Lintu esittelee itseään joka suunnasta-siivet auki, sukii itseään ja taivuttelee itseään moneen eri asentoon. Aurinkokin pilkistää sopivasti juuri oikeasta suunnasta. Kuvaan lisää.
Katson ympärille, eikä ketään missään jakamassa tätä ilon tunnetta. Otan kännykällä muutamia kuvia kavereille ja kerron tästä kohtaamisesta, pakkohan tämä ilo on jakaa jollekkin joka ymmärtää hienouden.
Lintu lentää kauemmaksi altaalle ja kävelen eteenpäin. Muutamia ihmisiä on jo etsimässä lintua. Tieto on ilmoitettu Tiiraan. Joku on siis nähnyt linnun ennen minua. En voi kuin ihmetellä hyvää onneani ja jatkan hyvmy korvissa matkaa kotiin kahvinkeittoon.
Lintu numero 115) Mandariinisorsa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Pitkästä aikaa lähdin lintualtaille. Lintualtaat ovat olleet perheen yhteinen lenkkipolku jo pitkään. Kauniit maisemat ja sopivan pituinen...
-
Tapiolassa sinisorsien seassa oli kolme tavia (vinkki Tringasta). Pakkohan ne oli käydä bongaamassa kun niin lähellä olivat. Koiras (huom. ...
-
Iltakierros lintualtailla toi vielä uuden tuttavuuden. Melko yleinen läpimuuttaja lieterannoilla. Pieni lyhytnokkainen. Päältä tummatäpläi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti