Laulujoutsen

Neljä joutsenta uiskenteli kauniissa iltapäivän auringossa. Yksi niistä kuivatteli siipiään ja annoin kameran räpsyä muutaman kerran. Onhan noita joutsenen kuvia jo muutama.
Kävelin muutaman lintubongarin kanssa eteenpäin jutustellen niitä näitä linnuista, kunnes mies kysyi minulta olivatko joutsenet laulu-vai kyhmyjoutsenia?

Vastasin, että niitä kyhmyjoutsenia. Erottaa nokan väristä; laulujoutsenella keltainen nokka ja kyhmyjoutsenella punertava. Tähän mies vastasi, että tais olla puolet sitten niitä laulujoutsenia, kun oli niin keltainen nokka. Hän kaivoi kamerastaan vielä kuvan, josta varmistettiin että näin oli.

Minulta puuttui vielä haasteesta toi laulujoutsen ja melkein kävelin onneni ohi...onneksi kotona kamerassa oli yksi kuva, josta erottaa joutsenen nokan värin!  Taidan mennäö huomenna uudestaan, jos vielä sattuisivat siellä olemaan :)

lintu numero 84) laulujoutsen

Laulujoutsen

Kyhmyjoutsen

Neljä joutsenta

Matalajärven lintutorni

Tänään kipaisimme koko perheen voimin Espoon Matalajärven lintutornille. Torni sijaitsee Matalajärven rannalla, jonne pääsee Marketanpuiston kautta.
Lyhyellä matkalla näimme palokärjen ja tornille saavuttuamme oli vielä kova tuuli eilisen kovan myrskyn jälkeen. Joutsenia oli pakkaantunut vastapäiselle rannalle valtavasti-olisiko lähemmäs 40 yksilöä!
Maaliskuussa täytyy vielä käydä katsomassa kevät tilanne ja jättää sitten pesintärauha linnuille.

Tilhi

Tänään Villa Elfikissä oli eilisen kovan myrskyn jälkeen tilhet syömässä ruokintapaikalla sekä lähipusikossa.

Lintu numero 83) Tilhi

Koskikara

Mössenkärrin lammen ruokintapaikalla tapasin tänään kaksi bongaria. Kertoivat koskikara havainnostaan läheisellä joella.
Takastulomatkalla päätin koukkaista joen kautta tiirailemassa näkyisikö lintua. Siinähän se nökötti. Nätti mustavalkoinen pieni lintu.
Lintukirjasta: Ainoa varpuslintumme, joka sukeltaa veteen ja talvehtii jokien virtapaikoilla. Istuu valppaana vesikivellä tai jäänreunalla ja niiailee hermostuneesti. Pulahtaa hetkeksi pinnan alle, ui kuin myyrä ja puikahtaa takaisin tähystyspaikalleen. Suomessa harvinainen.

Lintu numero 82) koskikara

Kulorastas

Tamä talven harvinainen kulorastas on minun lintu numero 81. Sain vinkin lintukaveriltani, joka oli eilen nähnyt linnun Ruusupuistossa Meilahdessa.
Parin tunnin etsiskelyn ja odottelun tulos palkittiin. Kaunis pullea kulorastas istui syömään marjoja ja keikisteli meille kuvaajille monesta eri kulmasta.
Kulorastaan tuntomerkit:  kookas, solakka. Pieni pää, pitkä kaula. Päältä harmaanruskea, alta täplikkään valkoinen.
Nämä hauskat pilkut vatsassa ovat kauniin pyöreitä. Muista klikata kuvaa, niin näet kuvan suurempana.

Lintu numero 81) kulorastas

Ruusupuisto

Vinkki lintukaverilta (kiitos Liisa) : ruusupuistossa on nähty kulorastas eilen. 
Sinne sitten tänään suuntasin ensimmäistä kertaa.

Heti parkkipaikalta näin bongareita, jotka olivat kokoontuneet kadun varteen kuvaamaan. Hipsin paikalle ja sain kaksi kuvaa rastaasta, ennenkuin lintu pelästyi pyöräilijää ja lensi pois. Pahus. No ei muuta kuin kiertelmään puistoa, joka sinäänsä on kaunis paikka myös näin talvella. Lehtikuusia ja hoidettua puistoaluetta. Paljon isoja käpykuusia ja lintujen ruokintapaikka.
Paikalla näkyi pikkuvarpunen, närhi, käpytikkoja, vihervarpusia, talitiaisia, sinitiaisia, mustarastaita, tikliä yms. peruslintuja, sekä näin uudestaan tämän himoitsemani kulorastaan, josta sainkin hyviä kuvia, (katso kohta: kulorastas).
Tänne puistoon täytyy tulla myös uudemman kerran ja viimeistään kesällä katsomaan ruusuja.